”Pittäähä sitä elämässä mennä etteenpäin” Nuorten kokemuksia toimintaan osallistumisesta

Nuorten hyvinvoinnin tukeminen on yhteiskunnallisesti ajankohtainen ilmiö, johon pyritään vaikuttamaan kehittämällä nuorille suunnattuja palveluita. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä SOHVI–hankkeen kanssa, jonka yhtenä painopisteenä on nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeen päätavoitteena on kokemustiedon tuottaminen hyvinvointia lisäävien palveluiden kehittämiseksi. Toimintaterapian näkemyksen mukaan toiminta on yksi ihmisen perustarpeista ja toiminnallinen osallistuminen tukee henkilön hyvinvointia. Nuoruudessa toimintaan osallistuminen on keskeistä, sillä toiminnan avulla nuori jäsentää ja tutkii itseään. Nuoruusvuosien aikana muodostunut toimintakyky on pohjana aikuistumiselle ja itsenäistymiselle. Nuorten tarpeisiin vastaavien palveluiden kehittäminen edellyttää nuorten ajatuksien, kokemusten sekä mielipiteiden huomioimista. Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa toimintaan osallistumisesta nimenomaan nuorten kokemana. Tutkimuksen tehtävänä on kuvailla, millaiseksi 15-vuotiaat nuoret kuvaavat toiminnallista osallistumistaan. Tutkimuksen tiedonantajina oli kolme 15-vuotiasta nuorta ja tutkimuksen aineisto kerättiin avoimen ryhmähaastattelun avulla. Haastattelutilanteessa nuoret valmistivat kuvakollaasit, joiden tarkoituksena oli konkretisoida tutkimusaihetta osallistuville nuorille ja kannustaa heitä keskusteluun. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimustulosten mukaan nuoret kokivat toiminnan tärkeäksi, kun se vahvisti itsenäistymistä sekä omien valintojen ja päätöksien tekemistä. Nuorilla on tarve kuulua johonkin ja toimia yhdessä erityisesti perheen ja kavereiden kanssa. Lisäksi nuorille oli tärkeää, että erilaiset toiminnat ja toimintaympäristöt mahdollistavat vaihtelevia kokemuksia. Tutkimustuloksissa ilmeni myös toimintaan osallistumista rajoittavia tekijöitä, kuten pitkät välimatkat. Tutkimustulosten pohjalta on mahdollista kehittää nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäiseviä ja hyvinvointia tukevia palveluita. Nuorille olisi tarpeellista mahdollistaa osallistuminen toimintoihin, jotka edistävät yhteenkuuluvuutta sekä itsenäistymispyrkimyksiä. Nuorten hyvinvoinnin kannalta on keskeistä tukea nuorta osallistumaan monipuolisesti heille merkityksellisiin toimintoihin.The well-being of youth is a current sociological issue and there are many projects aiming to support them. The study was carried out in co-operation with SOHVI Project. One of the main functions of the SOHVI Project is to contribute health and well-being of adolescents and the aim is to gather empirical information for developing the services for the adolescents. According to occupational therapy the occupation is a basic need for a human and occupational participation supports well-being. Occupational participation is essential in youth because through participation adolescents develop their skills. The ability of function that has developed in youth is ground for becoming an adult and independent. The aim of the study was to describe the adolescents’ experiences of occupational participation. The thesis was a qualitative study which was carried out through open-ended group interview. The interviewed were three 15-year-old students. The qualitative data was analyzed using the method of content analysis. The results showed that adolescents considered occupation important when it supported them to become independent and provided practical skills for adulthood. Through occupational participation it was essential for adolescents to experience feelings of belonging and sharing. Furthermore, it was important that occupational participation and different environments enabled adolescents to experience diverse experiences. The results also showed elements which restricted adolescents from engaging in occupations such as managing long distances. It is essential to adolescents’ well-being to enable their occupational participation in meaningful occupations which they can share with other people and which promote their skills for adulthood. The results of the study can be used for developing services for adolescents who are at the risk of social exclusion